maanantai 21. heinäkuuta 2014

Kuuma!

Ei kai saisi valittaa, mutta ulkona on järkyttävän kuuma - ja heti aamusta. Tämä ei ole ollenkaan kivaa. Onneksi sain lauantaina laitettua lankoja taas myyntiin, niin ei tarvitse tehdä sitä ruljanssia näin kuumalla. Saisi ihmiset vain ostaa lankaa.. Oikein päättelitte, yritän taas kerätä langoilla rahaa laskuihin.
Viikonloppuna olis Musaritkin ja olisi kiva saada sinnekin rahaa mukaan. Mennään kavereilleni yöksi ja varmaan tulee grillattuakin eli sinnekin menee rahaa. Ei sitä tyhjinkäsin voi mennä kuokkimaan.

Puikot ei vaan tartu millään käsiin. Ihan syvältä. Toisaalta tekisi mieleni kutoa, mutta toisaalta... Ei näin kuumalla osaa tarttua mihinkään. Haluaisin vain olla ja haahuilla hetkestä toiseen.
Illalla menen ystävättäreni kanssa kylään yhteiselle tutullemme. Ajattelin viedä bambulankaa tuliaisiksi, kun hän sitä kaipaili tässä taannoin.

Ajatukset pyörivät omaa rataansa, enkä oikein tiedä, mitä siitä pitäisi ajatella. Ajatukset siis sekoittavat tosi paljon jo muutenkin sekaisia ajatuksia. Jotain pitäisi keksiä, että saisi ne kuriin. Toisaalta asiat ovat hyvin ( tai ainakin tyydyttävästi) mutta sitten on kuitenkin asioita, jotka sekoittavat kuviota. Täytyisi löytää jostain sellainen kultainen keskitie, mitä pitkin mennä. Helpommin sanottu kuin tehty.

Uimaan olisi kiva mennä näin kuumalla, mutta runsaan ulkomuotoni takia pitäisi olla hyvin hylätty ranta. Häpeän itseäni niin paljon, etten halua mennä päiväsaikaan julkisille uimarannoille. Ihan varmasti saisin kuulla kommentteja ulkomuodostani ja niitä en kestä. En ole koskaan kestänyt. Miksi ihmiset eivät voi antaa toistensa olla juuri sellaisia kuin ovat? En minäkään huutele langanlaihoille solvauksia heidän laihuudestaan. Kaikkein pahimpia ovat yläasteikäiset, jotka huutelevat asika ikävästi minunkin ikäisilleni ihmisille. En minä, eikä varmaan kukaan, omasta sukupolvestani, aikoinaan ilkeillyt kuin omanikäisilleen tai nuoremmilleen. Niin ne ajat muuttuvat.
Täytyy ottaa Koskiin uimapuku mukaan, koska siellä on rauhallisia rantoja paljon, jossa minäkin kehtaan riisuutua uimapukusilleni. En ole uinut ainakaan kahteen ellen kolmeen vuoteen metriäkään. Osaakohan sitä enää uida vai painuuko pohjaan kuin kivi ;)

Taidan mennä kokeilemaan, tarttuisiko puikot käsiin ja alkaako tapahtua mitään liikettä niiden kanssa vai ovatko ne vain paikallaan.

Aurinkoista viikkoa!

2 kommenttia:

  1. Uskallanko sanoa ääneen...kohta on talvi ja saman verran pakkasta. Onneksi työpaikkani on kirjaston alakerrassa. Täälä on sen verran viileä, että en tiedä mitään ulkona olevasta helteestä. Jos nyt totta puhutaan, niin villasukat täälä pitäisi olla jalassa. Lattia on niin pirun kylmä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oikeassa olet, mutta kylmää vastaan pystyy pukemaan, mutta kuumaa vastaan taistelu on toivotonta. Saisi koko ajan seistä suihkussa tai lillua järvessä. Nauti siellä viileässä... Olen ihan kade...

      Poista

Kiitos, kun kävit. Jätähän viestiä käynnistäsi ;)